RATSASTUSTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

Ratsastusterapiassa terapeuttisia elementtejä ovat aito kontakti, tunnevuorovaikutus ja liikevuorovaikutus.

Aitokontakti mahdollistaa minäkäsityksen muodostumisen ja itsetunnon vahvistumisen tukemisen. Tunnevuorovaikutus mahdollistaa perusturvan syntymisen ja mielen tasapainottumisen. Kun ratsastusterapiaa käytetään psyykkisen kuntoutuksen tukena, korostuu hevosen luontainen herkkyys tunteille ja sen mahdollisuudet tunteiden ja käyttäytymismallien peilinä ja tulkkina.

Liikevuorovaikutus tuottaa kehotietoisuuden lisääntymisen ja toiminnallisuuden aktivoitumisen. Hevosen liike vaikuttaa ihmiseen tunto-, tasapaino- ja liikeaistijärjestelmien kautta. Nämä aistimukset parantavat kehotietoisuutta, joka on kaiken tavoitteellisen liikkumisen ja psyykkisen toiminnan perusta.

Hevonen tuottaa koko ajan toistettavaa liikettä; noin 100 kolmiulotteista liikeimpulssia minuutissa. 500 toistoa vaaditaan oppimiseen. Kun hevosen liikkeisiin yhdistetään vielä hevosen lämpö, saadaan aikaan vaikutus, jota ei voida mekaanisesti jäljitellä. Joten jos ratsastusterapiassa ratsastetaan esimerkiksi 30 minuuttia, asiakas mukauttaa lantiotaan hevosen liikkeeseen yli 3000 kertaa.

 

Esimerkkejä ratsastusterapian tavoitteista:

-vuorovaikutustaitojen kehittyminen

-itsenäisen ja oma-aloitteisen toiminnan sekä toiminnanohjaustaitojen kehittyminen

- hyväksytyksi tulemisen kokeminen omana ihanana itsenään, hevonen tekee tämän aina!

-terapiaan sitoutuminen, motivaatio on voimakas elementti ratsastusterapiassa

-omien toimintatapojen ja niiden vaikutuksen itseensä tunnistaminen

-tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja ilmaisu

-empatiakyvyn kehittyminen

- hoivaaminen ja hoivatuksi tuleminen

-käyttäytymisen säätely ja hallinta

-monipuolisten aistikokemuksien mahdollistuminen

-karkea- ja hienomotoristentaitojen kehittyminen

-kehon hallinnan ja symmetrian edistyminen

-spastisuuden lieventyminen

-kävelyn laadun paraneminen

Ratsastusterapian tavoitteet toimintaterapeuttisessa viitekehyksessä voivat liittyä myös esimerkiksi itsestä huolehtimisen taitoihin tai kätisyyden vakiintumisen tukemiseen.