Suomessa koulutetun ratsastusterapeutin nimike on virallisesti ratsastusterapeutti-SRT®, joka on patentti - ja rekisterihallituksen myöntämä nimike Ypäjän hevosopiston järjestämän ja Suomen Ratsastusterapeutit ry:n valvoman kolmivuotisen koulutuksen käyneille ratsastusterapeuteille.

Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja koulutetun hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin pohjakoulutuksesta riippuen terapiassa painottuvat mm. psyykkiset, psykologiset, motoriset, sensoriset ja pedagogiset tavoitteet. Nimestään huolimatta ratsastusterapia ei ole vain ratsastamista, vaan se kattaa kaiken hevosen kanssa tehtävän toiminnan aina hevosen hoitamisesta tallitöihin. Ratsastusterapiassa käytettävät toiminnat valitaan aina asiakkaan tavoitteiden mukaisesti.

Ratsastusterapia on aina yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta joka nivoutuu asiakkaan kokonaiskuntoutukseen. Tavoitteena on itseohjautuvuus sekä opittujen taitojen ja tunteiden siirtäminen jokapäiväiseen elämään. Ratsastusterapia on toiminnallinen terapia, jossa ihminen on mukana hyvin kokonaisvaltaisesti kehollaan, tunteillaan ja ajatuksillaan. Hän on siinä jatkuvassa kosketus-, tunne- ja liikevuorovaikutuksessa hevosen ja sen elinympäristön kanssa. Tämä on ratsastusterapian ainutlaatuisuutta; se vaikuttaa monitasoisesti ja samanaikaisesti useisiin eri prosesseihin, kuten vuorovaikutukseen, sensoriikkaan, motoriikkaan, psyykeeseen ja motivaatioon!

Ratsastusterapiaympäristö poikkeaa huomattavasti toisista toiminta- ja terapiaympäristöistä. Luonto tarjoaa elämyksellisyyttä, valoja ja ääniä, tuoksuja ja hajuja, raikasta ilmaa, visuaalista vaihtelevuutta sekä mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan liikkumisen ohessa. Ratsastusterapiaympäristössä asiakas on aktiivinen toimija, erilaiset tilanteet houkuttelevat toimimaan.

Ratsastusterapia tulee erottaa sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta, joka ei ole terapiaa, sekä vammaisratsastuksesta, joka on erityisryhmille suunnattua harrastustoimintaa. Ratsastusterapian opiskeluun pääsyvaatimuksena on vähintään AMK -tason koulutus sosiaali- tai terveydenhuollon alalta, sekä vähintään kahden vuoden työkokemus oman ammattinsa käytännön kuntoutusalalta. 

 

RATSASTUSTERAPIAN TERAPEUTTISET ELEMENTIT

Ratsastusterapiassa terapeuttisia elementtejä ovat aito kontakti, tunnevuorovaikutus ja liikevuorovaikutus.

Aitokontakti mahdollistaa minäkäsityksen muodostumisen ja itsetunnon vahvistumisen tukemisen. Tunnevuorovaikutus mahdollistaa perusturvan syntymisen ja mielen tasapainottumisen. Kun ratsastusterapiaa käytetään psyykkisen kuntoutuksen tukena, korostuu hevosen luontainen herkkyys tunteille ja sen mahdollisuudet tunteiden ja käyttäytymismallien peilinä ja tulkkina.

Liikevuorovaikutus tuottaa kehotietoisuuden lisääntymisen ja toiminnallisuuden aktivoitumisen. Hevosen liike vaikuttaa ihmiseen tunto-, tasapaino- ja liikeaistijärjestelmien kautta. Nämä aistimukset parantavat kehotietoisuutta, joka on kaiken tavoitteellisen liikkumisen ja psyykkisen toiminnan perusta.

Hevonen tuottaa koko ajan toistettavaa liikettä; noin 100 kolmiulotteista liikeimpulssia minuutissa. 500 toistoa vaaditaan oppimiseen. Kun hevosen liikkeisiin yhdistetään vielä hevosen lämpö, saadaan aikaan vaikutus, jota ei voida mekaanisesti jäljitellä. Joten jos ratsastusterapiassa ratsastetaan esimerkiksi 30 minuuttia, asiakas mukauttaa lantiotaan hevosen liikkeeseen yli 3000 kertaa.

 

ESIMERKKEJÄ RATSASTUSTERAPIAN MAHDOLLISISTA PÄÄTAVOITTEISTA TOIMINTATERAPEUTTISESSA VIITEKEHYKSESSÄ: 

-osallistumisen mahdollistuminen itselle merkityksellisiin toimintoihin arjessa. (Tämä on toimintaterapian ydinajatus, joka on ohjaavana tähtenä myös toteuttamassani ratsastusterapiassa.)

-vuorovaikutustaitojen kehittyminen

-tunnetaitojen kehittyminen (esim. tunteiden tunnistaminen, tunteiden sietäminen/kannattelu, tunteiden säätely, tunteiden ilmaiseminen, tunteiden käsittely)

- hyväksytyksi tulemisen kokeminen omana ihanana itsenään, hevonen tekee tämän aina!

-terapiaan sitoutuminen, motivaatio on voimakas elementti ratsastusterapiassa

-omien toimintatapojen ja niiden vaikutuksen itseensä tunnistaminen

-empatiakyvyn kehittyminen

- hoivaaminen ja hoivatuksi tuleminen

-itsenäisen ja oma-aloitteisen toiminnan sekä toiminnanohjaustaitojen kehittyminen

-käyttäytymisen säätely ja hallinta

-monipuolisten aistikokemuksien mahdollistuminen

-karkea- ja hienomotoristentaitojen kehittyminen

-kehonhallinnan ja -symmetrian edistyminen

-spastisuuden lieventyminen

-kävelyn laadun paraneminen

-kätisyyden vakiintuminen ja siihen liittyvien valmiuksien vahvistuminen, kuten esim. kehon keskilinjan ylitystä vaativat toiminnot sekä aivopuoliskojen yhteistyötä stimuloiva hevosen käyntiliike.